Sorjan kiinteistön rakennutti kuuluisan ”Kangasalan Karhun” Agathon Meurmanin poika,
piirilääkäri Otto Meurman vuonna 1907. Sorjan rakentaminen tuli perheelle kalliiksi ja se oli
syynä siihen, että Otto Meurman piti Sorjalla lepokotia. Lepokotiin tuli enimmäkseen
vanhemmanpuoleisia rouvia säätyläisperheistä.

Otto Meurmanin kuoleman jälkeen 1929 Aina Meurman muutti Heikki-poikansa kanssa Helsinkiin ja Sorja jäi Yrjö-pojan käyttämäksi kesäasunnoksi. Kesämajaa eli nykyistä Hiturin taloa vuokrattiin edelleen kesävieraille.

Talvisodan aikana, kun Karjala oli menetetty, myös Sorjalla oli evakkoja jonkin aikaa.
Sotiemme aikaan Sorja vuokrattiin Lotta Svärd –järjestön käyttöön. Lotta Svärd –järjestön
piirijohtokunta järjesti Sorjassa kursseja. Sorja tunnettiin tällöin Karkun siirtolottakodin nimellä. Syksyllä 1940 lotat asettivat oleskelunsa ehdoksi keskuslämmityksen asentamisen kiinteistöön ja eräitä muitakin kunnostusvaatimuksia. Otto Meurmanin perikunnan kannalta se ei tuntunut mahdolliselta ja näin tuli Sorjan myymisen aika. Lotta Svärdin keskusjohtokunta, Porin piirijohtokunta sekä Satakunnan paikallisosastot ostivat Sorjan kiinteistön lottien kurssitoimintaa silmällä pitäen. Keskusjohtokunta muutti lottakodin lottaopistoksi. Sorjalla pidetyt kurssit painottuivat pääasiassa viestialan koulutukseen. Sorja toimi Lotta Svärd –järjestön toisena valtakunnallisena koulutuskeskuksena vuosina 1941-1944.Sorja päätyi lottien perillisille, Suomen Naisten Huoltosäätiölle marraskuussa 1944. Sorja toimi levon ja virkistyksen tarpeessa oleville vähävaraisille ja varattomille lotille tarkoitettuna toipilaskotina.

Vuonna 1952 Suomen Naisten Huoltosäätiö myi Sorjan Tampereen kaupungille. Tampereen kaupunki osti Sorjan kiinteistön lasten kesäsiirtolatoimintaa varten. Kaupunki kunnosti tilan, jonka jälkeen vuokrasi sen Tampereen Kansakoululasten Kesäsiirtolayhdistykselle. Vuonna 1959 Sorjaa hallinnoinut Tampereen Kansakoululasten Kesäsiirtolayhdistys luovutti kiinteistön Tampereen kaupungille, koska kesäsiirtolatoiminta oli menettänyt vapaaehtoisen luonteensa 1958, jolloin astui voimaan uusi koululaki. Laissa katsottiin kesävirkistyksen järjestäminen kuntien velvollisuudeksi.

Leiritoimintaa jatkoi Tampereen kaupungin koululaitos. Suomen itsenäisyyden 75-vuotisjuhlallisuuksiin liittyen Sorjan pihamaalla järjestettiin 14.06.1992 maanpuolustusjuhla. Samalla paljastettiin ”Sodan ajan naisen muistomerkki”.

Samana vuonna tamperelaiset kesäsiirtola-aktivistit perustivat Tampereen Kesäsiirtolayhdistys ry –nimisen yhdistyksen. Yhdistyksen päätarkoituksena oli ja on leiritoiminnan järjestäminen peruskouluikäisille lapsille. Ensimmäisen leirin (1992) järjestämisen mahdollisti ei poliittisten naisjärjestöjen ”Kesä lapselle” –keräys.

Vuonna 1993 Tampereen kaupungin koulutoimi lopetti oman kesäsiirtolatoimintansa. Koulutoimi vuokrasi kuitenkin kiinteistön Tampereen Kesäsiirtolayhdistys ry:lle lasten leiritoiminnan järjestämiseen. Näin ympyrä tavallaan sulkeutui, kun leiritoiminta siirtyi takaisin yhdistyksen järjestettäväksi.

Yhdistyksen leiritoiminnan järjestämistä tukevat Tampereen kaupungin lisäksi lukuisat yhdistykset ja yritykset. Näin tamperelaisilla lapsilla on edelleen mahdollisuus viettää kesäpäiviä Sorjan luonnonkauniissa ympäristössä. Kesällä 2023 Sorjassa leireili 441 lasta ja nuorta.